Historia

Miksi aloitimme toimintamme?

Aloitimme toimintamme, koska koimme että ekometsätalous ja tietoisuuden levittäminen siitä on erittäin tärkeää. Metsänomistajat suosivat helposti avohakkuuta ja metsän uudelleenistutusta hakkuunmetodina, sillä se on lyhyellä aikavälillä tuottavampaa.

Kuitenkin pitkällä tähtäimellä metsien ekologinen yläharvennus eli ainoastaan täysikasvuisen puuston osittainen hakkaaminen poimintahakkuulla tulee kustannustehokkaammaksi ja on metsäluonnon kannalta parempi vaihtoehto kuin puualueen täydellinen hakkaamineen.
Tajusimme, että jos saisimme metsänomistajat oivaltamaan, että ekometsätalous hyödyttää myös heitä, he todennäköisesti olisivat halukkaampia vähentämään avohakkuita. Muutama kuukausi tästä oivalluksesta olimme jo puuhamassa maanlaajuista maanomistajille suunnattua mainoskampanjaa ekometsätalouden hyödyistä.

Kampanja oli suuri menestys, minkä vuoksi totesimme, että Ekometsätaloudenliiton kaltaista toimijaa tarvitaan. Metsät eivät osaa puhua omasta puolestaan, joten me toimimme metsien äänitorvena ja kampanjoimme vihreämmän tulevaisuuden puolesta.

Suomessa kuitenkin metsien tilanne on hyvä verrattuna maailmanlaajuiseen tilanteeseen, joten sen vuoksi toimintakenttämme laajeni pian koskemaan myös kansainvälisiä asioita. Etenkin sydämen asia meille on ollut, että jos sademetsiä ei voi kokonaan saada suojelualueiksi, pitäisi niiden kohdalla siirtyä ainakin ekometsätalouteen.

Jos sademetsät häviävät, ei niitä voi korvata millään tavalla. Sademetsien alueella asuu puolet luonnossa tavattavista eliölajeista, joten jos sademetsät häviäisivät, tarkoittaisi se valtavaa massasukupuuttoa eläinkunnassa.

Milloin aloitimme toimintamme?

Toimintamme on alkanut vuonna 6.12.1967. Pieni joukko metsätieteiden opiskelijoita, joita kiinnosti myös metsätalouden eettinen puoli, oli kokoontunut juhlimaan itsenäisen Suomen 50-vuotisjuhlaa. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien lomassa puhe kääntyi siihen, kuinka metsät ovat arvokkainta, mitä Suomella on.

Kaikki olivat yhtä mieltä, että metsien ekotaloudellinen käyttö on ainoa tapa varmistaa, että sekä taloudellisessa että sosiaalisessa mielessä jälkipolvet pääsevät hyötymään metsistämme.
Metsätieteiden opiskelijoita oli juhlissa paikalla yhdeksän, joista seitsemän päätti osallistua Ekometsätaloudenliiton perustamiseen. Liiton puheenjohtajaksi valittiin nyt jo edesmennyt Toivo Kanteli, joka toimi virassa kunnioitettavat 12 vuotta.

Vaikka Ekometsätaloudenliitto aloitti toimintansa hyvin pienimuotoisesti vain seitsemän perustajajäsenen voimin, vuonna 1972 liitolla oli jo yli 100 jäsentä. Tänä päivänä jäsenmäärä on jo huikeat 1200, joten se osaltaan osoittaa, kuinka tärkeänä suomalaiset pitävät ekometsätalouden suosimista metsäteollisuudessa.

Kuinka olemme päässeet tähän pisteeseen?

Menestys ei ole tullut yhdessä yössä, vaan Ekometsätaloudenliitto on tehnyt työtä pitkällä aikajänteellä ympäristöystävällisemmän metsätalouden puolesta. Työsarkaamme ei ole ollut pelkästään metsänomistajien ja yritysten kontaktoiminen.

Heidän tietämyksensä parantaminen ekoystävällisestä metsän- ja puunkäytöstä on ollut toki avainasemassa, mutta myös yksittäisten kuluttajien panos ekoystävällisemmän metsätalouden luomiseen on ollut valtava.

Kuluttajat äänestävät kukkarollaan, minkälaista tuotantoa he tahtovat tukea, joten heillä on valtaa ohjailla markkinataloutta omilla ostopäätöksillään. Paikallisyhteisöjen jäsenet voivat myös saada aikaan valtavia muutoksia omalla asuinalueellaan.

Ekometsätaloudenliiton jäsenet ovatkin vuosia kiertäneet kouluissa ja paikallisyhteisössä kertomassa siitä, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ja miksi se on tärkeää. Yksittäisten ihmisten aktiivisuus muuan muassa oli ratkaisevassa roolissa Esikkojärven metsäalueen luonnonsuojelualueeksi julistamisessa.

Vaikka Ekometsätaloudenliitto oli mukana projektissa aktiivisesti, nimenomaan yksittäisten liittoon kuulumattomien ihmisten aktiivisuus oli tekijä, joka ratkaisi Esikkojärven luonnonsuojelualueeksi julistamisen. Nämä ihmiset olivat paikallisia asukkaita, jotka olivat kuulleet Ekometsätaloudenliiton puhujilta Esikkojärven uniikista linnustosta, ja päättivät toimia.

Tämä esimerkki osoittaa, että muutos on mahdollista tiedon lisääntymisen kautta. Muutos parempaan ja ekoystävällisempään metsätalouteen lähtee aina yksilöistä, yrittäjistä ja yhteisöistä käsin.

Ekometsätaloudenliiton tarkoituksena onkin pääasiassa lisätä ihmisten tietämystä ekoasioista ja antaa työkaluja siihen, kuinka yksityiset, yritykset ja metsänomistajat voivat omalla toiminnallaan olla mukana rakentamassa parempaa huomista.

Voimme olla kaikki mukana edistämässä ekometsätalouden leviämistä sekä lokaalisti että globaalisti.